Perjantai ilta ja eräs istuu taas koneella... Mutta mutta.. kohta on kesä ja kyllä sitä sitte kai ehtii. Tai no yksinkertasesti mulla vaan ei oo elämää. Mul oo sen jälkee ollu yhtää mitään.. Vaik siit on jo yli kuukaus.. En mä aattele sitä onneks enää nii paljo.. Kerran päivässä? Enkä mä enää oo ees surulline, paljoo.. Näin se menee, kyl mä tiesin, että ainahan se ajan kanssa. Mut tosiaa kohta on kesä..<3  Barceloona, uus poikakamuni, rahaa.. Sillo saan kaiken. :) Se kyl tosiaa ei nyt just paljo  lohduta. Vaik täsä kuusku on viel kaikkee tosi kivaa, nii tää ilta on nii perseestä. Miten joku voi syödä munkkeja ja keksejä? Siit tulee vaan nii ällöttävä olo. Ihan hyvä että aamulla on harkat, muuten ois nii kauhee olo. Tosiaan, mulla on jo.. Niin väärin! Kaikki kaverit pitää kivaa. Miks mä oon tällänen? Ei, ei se netti oo se ongelma. En mä tääl ois, jos vaa suinki jotai muuta ois. Mut ei täälläkää oo mitää. Mä oon oikeesti nii outo, aivokuollu, tyhmä! ....... Huomaa et tosiaan olin paljon onnellisempi sen kanssa.  Sitä se rakkaus teettää.. Ja nyt kun oon päässy sen yli, pikkuhiljaa.. Saan uuden vasta kesällä. Sellanen juttu se. Ehkä mä nyt lopettelen.. kiviäkin kiinnostaa. näin......